sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Tv:stä tuttu -viimeistä viedään

Vuosi sitten keväällä 2017 pääsimme Maijan kanssa mukaan seikkailuun. Tai siis Maija pääsi ja minä siinä seikkailin vähän sivuosassa, mutta osa seikkailuista tapahtui meillä Tervetissä.
Kyseessä on siis Kandit-televisiosarja johon päädyimme sattuman kautta ja aika nopealla aikataululla.

Oli iso kynnys lähteä mukaan TV-sarjaan. Televisiossa pyörii monenlaisia eläinlääkäriohjelmia ja ne eivät aina saa pelkkää hyvää osakseen. Esim. sympaattinen tohtori Pol on ollut jenkeissä melkoisessa pyörityksessä osin aika vanhanaikaisten hoitokäytäntöjensä vuoksi. Eniten mietitytti miten kollegat ottavat homman vastaan. Tilaisuus oli kuitenkin sen verran houkutteleva, että kun Maija näytti seikkailulle vihreää valoa, myös minä rohkaistuin avaamaan Tervetin ovet kuvaustiimille. Se oli hyvä päätös.

Meidän toimittajamme ja kuvaajamme ja välillä mukana hengaileet äänittäjähemmot olivat mainioita tyyppejä! Oli kiva seurata miten tosi-TV:tä tehdään. Kuvaa otettiin monta päivää ja vain murto-osa kuvatusta materiaalista päätyi ohjelmaan mukaan. Asiakkaat suhtautuvat kuvauksiin myönteisesti ja niistä ei juurikaan ollut potilastyölle haittaa.


Sarjan ilmestyttyä oli se katsottava heti Areenasta ensimmäisellä viikolla kelaten meillä kuvatut kohtaukset, esikatseluun olimme saaneet etukäteen vain yhden jakson (kakkosjakso). Muutamassa kohdassa tuli vähän sellainen olo, että olisin voinut hieman miettiä sanojani ja joku juttu oli vähän leikattu asiayhteydestä, muuten saattoi huokasta helpotuksesta - uskallan näyttää naamani vielä jatkossakin. Vielä toisen katselukerran vaati, jotta oli sellainen olo että joo, hyvä homma!

Sarjaa on katsottu myös meillä kotona joka tiistai. Päällimmäisenä ajatuksena itselläni sarjasta ei suinkaan ole omat esiintymiset eikä meidän asiakkaista kuvatut kohtaukset, vaan ne ihanat Kandit ja muistot omasta kandikesästä. Maija, Mathilda ja Veera näyttävät sarjassa miten nuori kehittyy niin huikeasti kesän aikana ei vain eläinlääkärinä, mutta myös ihmisenä. Kandikesä on kaikille ainutlaatuinen. Oman kandikesäni vietin Nilsiässä ja sarjaa katsoessa tulivat nuo ihanat muistot siitä kesästä mieleen, miten mukava oli kun Marko tuli käymään ja oli päivystyksessä kaverina. Ihanat kollegat, mukavat asiakkaat ja ystävät, kauniit maisemat, onnistumiset mutta myös se epävarmuus, väsymys ja yksinäisyys jotka kuitenkin kuittaantuivat ensisksimainituilla moninkertaisesti.

Asiakkailta ja muilta tutuilta ja tuntemattomilta tullut palaute sarjasta on ollut mahtavaa. Kuvaustiimi teki hyvää työtä sateisena kesänä onnistuen näyttämään parhautta Karstulasta ja lähiseudusta. Sarjan tunnelma oli lämmin. Tiistaina 27.3. tulee viimeinen jakso telkusta, mutta jaksot ja lisätarinoita on katsottavissa ohjelman kotisivuilta yle-areenasta.

Kiitos meidän toimittaja Anu ja muu ylen tiimi, kiitos kaikille mukavaa palautetta antaneille ja ennenkaikkea, kiitos rohkeille Kandeille, ootte ihan hupputyyppejä ja olen teistä ylpeä, Maijasta toki ensimmäiseksi eniten <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti